Marikan lauma

Tänään kotiuduimme kirpun kanssa sairaalasta kotiin. Kyllä oli koirat ihmeissään. Seurasivat kuin hai laivaa ja Seri vinkuu heti, kun kirppu vähän kätisee. Cujolla meinasi mennä into vähän yli, mutta tasottui onneksi sitten kuitenkin. Kai niiden on nyt hyväksyttävä, että uusi pomo tuli taloon

Vietimme äitienpäivän mökkeillen. Ilma oli aivan mahtava, vähän vajaa 10 astetta lämmintä ja aurinko paistoi Seri hääräsi koko päivän lutraten vedessä tai pyydystellessä mun haravoimia lehtiä. Cujo sen sijaan nautiskeli auringosta grillikatoksen terassilla. Cujo on nyt pikkuisen ontunut / kevittänyt vasenta etujalkaa viime esineruututreenin jäljeen. Olin näkevinäni jo lauantaina ruudussa pientä ontumista. Nyt se tosiaan ainakin levon jälkeen näyttää kovin jäykältä, mutta vertyessään ei ole mitään. Mahtaa olla ruudussa sen venäyttänyt. Pitääpä seurailla ja tehdä kevyitä kävelylenkkejä sen kanssa.

Esineruututreeniä tänään. Tuntuu, että taitaa jäädä nyt viimeiseksi ainakin kuukauteen… saapa nähdä.

Seri haki yhden esineen tosi vauhdikkaasti ja innolla. Tiputti sen kuitenkin 10 metrin päähän musta, ja jouduin sen haetuttamaan uudelleen. Mutta intoa kyllä tytöllä riittää. Ottaa kyllä leikin kannalta, eikä oikein sitä tuomista vielä hoksaa, vaikka palloilla palkkaankin, ja siitähän se tykkää

Cujolle kaksi esinettä. Ensimmäinen löytyi hyvin, toinen oli sitten hakemisen (ja yhden kusemisen) takana. Mutta töitä poika teki koko ajan. Hieno homma!

Jani soitteli Vehmaalta yhentoista aikaan illalla, että Romppa on kipeenä. Läähättää, kuolaa ja tärisee, eikä suostu kävelemään. Ei muuta kun päivystykseen. Kuullostaa erittäin huolestuttavalta… Aamulla kuitenkin tuli janilta viesti, että Rompalla oli ollut kuumetta, oli saanut kipulääkettä ja antibiootit. Voi kuulemma paljon paremmin aamulla heti. Hyvä homma! Selvisimme pelkällä säikähdyksellä

Olimme esineruutua tekemässä. Cujo nosti yhden esineen melko pitkän etsinnän jälkeen, mutta teki töitä tosi tehokkaasti koko ajan.

Serillä päätin kokeilla ruutuun lähetystä  niin, että hetsaan vaan lelu-sanalla. Niin se pinkaisi innokkaana etsimään ja nosti yhden vieraan esineen kuin vanha konkari. WAU! Ehkä olen aliarvioinut sen taitoja ;)h

Otimme Serin kanssa muutaman hakupiston. Ei kyllä muistanu mitään hakuhommista, vielä vähemmän kun Raipe palkkasi pallolla ekan kerran, niin eipä se muuta muistanu kun pallot vaan taskussa.

Esineruutu meni Cujon osalta muuten hyvin, mutta kävi paskalla ja kusella ruudussa. Murr. Mahtaneeko olla vähän sijaistoimintaa, kun paskallakin kävi ennen treenien alkua. kaksi esinettä poika toi kuitenkin suhteellisen reippaasti. Toiseenkin esineeseen vielä riitti motivaatiota.

Serin kanssa otimme vaan yhden esineen. Henna kävi sen nakkaamassa metsään. Hyvin se esine sieltä nousi.

Lauantaina 27.4. saavuimme Ylläsjärvelle viettämään vappua. Nalaa oli mukava nähdä, haaveilin pääseväni peltojäljelle, mutta lunta oli vielä metri Taisi jäädä haaveeksi… Cujo oli mukana, Seri jäi hoiton Ouluun.

Lenkkeilimme jonkin verran. Nala oli tosi kipeenä koko viikonlopun, vingahteli ja arkoi takapäätään, ja selästä se jumi sitten löytyikin. Hieroin sitä yhtenä päivänä ja heti oli aamulla parempi. Rimadyl-kuuri uusittiin Kolarin apteekkiin, kun ne loppuivat. Niitä ei Nala kuulemma ole pitkään aikaan tarvinut, nyt se oli vissiin hangella niin paljon melskannut. Kyllä se aina lenkillä pirteä olikin, kun selkä vähän vertyi.

Olisin ottanut Nalan kuntoutuslomalle Ouluun, jos olisi vaan tilanne sallinut. Täällä on kuitenkin mahdollisuus uimahalliin, sekä ammattitaitoiselle koirahierojalle, mutta siitä nyt ei tiedä milloin mun lähtö on sairaalaan, joten nyt sitten Nalan on pärjättävä kotikuntoutuksella. Kyllä se hyvälle mallille jo jäikin, kun lähdimme tiistaina kohti Oulua. Me näemme sitten taas viimeistään kesäkuussa. Pitää katsoa silloin peltojen tilanne täällä Oulussa. Uskon, että pääsemme silloin Nalan kanssa sinne jäljestämään

Kävimme Serin kanssa lääkärissä. Ensin oli vuorossa silmäpeilaus. Silmätippojen laitto sujui kohtalaisesti. Viimeisellä kerralla alkoi kuitenkin Seriä jo tympäsemään, niin se alkoi murisemaan ja irvistelemään. Peilauksessa piti sitten olla kaksi koppaa, Seriä meinasi ihan tosissaan ärsyttää sellainen silmien katseleminen.

Tuloksissa ei ollut kyllä hyviä uutisia. Verkkokalvon rappeuma on pahentunut. Kummassakin silmässä on jo periaatteessa kaksi iiristä, kun reikä on siinä välissä. Joten ei ihme, että Seri ei kunnolla hämärässä nää… Melko hitaasti kuitenkin on rappeuma edennyt, koska viimeksi silmät on peilattu kolme vuotta sitten. Mutta lääkäri ennusti, että n. 7-8vuoden iässä Seri saattaa olla jo täysin sokea. Sitten mennään koiran ehdolla. Jos se ei nauti elämästään, niin pitää sitten miettiä luopumista. Mutta siihen on onneksi vielä aikaa, Seri on onnellinen ja iloinen koira

Kuvaus oli sitten peilauksen jälkeen. Seri sai samalla rokotukset nukkuessaan.

Vasemmassa kyynärässä oli ihan pieni muutos, mutta todella minimaalinen. Lääkäri arvioi, että kyynärät tulee takaisin kennelliitosta joko nollana tai saattaa olla että toinen on lievä ykkönen.

Lonkat oli väljät, nivel oisi saanut olla pikkusen syvemmällä lonkkamaljassa. Mutta kehui Serin lihaksia, jotka on tosi vahvat, tukevat varmasti jatkossa. Lääkäri arvio lonkkien olevan c:tä. Mutta saa sitten nähdä lopulliset tulokset kun ne tulevat.

Tänään oli tikkienpoistopäivä. Ja siis Cujo on maailman helppohoitoisin koira. Päätin jo lääkärissä, että en lähden sitä viemään pelkästään tikkien poistoon lekuriin. Poistinhan Nalaltakin joskus tikit itse kotikonstein -> ilman ongelmia. Ja niin sitten Cujoltakin lähti viisi tikkiä pepusta ja yksi kaulasta niin että naps vaan Ei poika kyllä paljon liikkunut, antaa kyllä niin mahtavasti hoitaa itseään. Oon niin ylpee <3

Huomenna onkin sitten Serin lekurireissu. Eli sillä kuvataan lonkat ja kyynärät, peilataan silmät ja annetaan rokotukset. Saa nähdä miten me suoriudutaan taas lääkärien painajaisen kanssa.